pühapäev, 31. detsember 2006

Happy new year.

Head vana aasta lõppu ja veel paremat uut aastat kõigile tuttavatele ja sõpradele, kõigile, kõigile, kõigile.

Head vana aasta lõppu ja veel paremat uut aastat kõigile tuttavatele ja sõpradele, kõigile, kõigile, kõigile.

Head vana aasta lõppu ja veel paremat uut aastat kõigile tuttavatele ja sõpradele, kõigile, kõigile, kõigile.

Head vana aasta lõppu ja veel paremat uut aastat kõigile tuttavatele ja sõpradele, kõigile, kõigile, kõigile.

kolmapäev, 27. detsember 2006

Jõulu masendus

Oma esimese jõulu siin Soomes veetsin 1989 aastal ja juba siis ütlesin endale, et olgu see esimene ja viimane kord, järgmisel aastal olen kindlasti Eestis, sõprade, sugulaste, tuttavate juures. Aga teisiti on läinud, ainult kahel korral olen pääsenud ära, korra olime Margusega Sri Lankas ja korra üksi Keenias.
Kui siis lapsed olid väikesed, õigemini Margus ja teised poisid veel kodus, oli olukord ikkagi kuidagi talutav, tehti jõulusid neile. Majas oli elu ja igat pidi lõbusam. Selgi aastal olin plaaninud algul minevani Eestisse, aga nii pagana raske on saada siit ära. Pealegi olin pärast Kuubat kuidagi lõpp väsinud ja kui rääkisin oma plaanist veeta jõulud Eestis, siis see nagu eriti ei sobinud kellelegi ei seal ega siin. Töölt sain küll pikad pühad, koguni seitse pikka päeva :). Homme siis tööle. Üritasin end meelestada jõuludele, käisin kinke jahtimas. Küpsetasin pirukaid, kaneelisaiakesi, piparkooke. Sel aastal esimest korda õnnestusid mul ka need (porkanalaatikko, lantulaatikko, peruunalaatiko) soomlaste jõulusöögid. Marguski oli kodus. Kirikus ja surnuaial käisime. Kell kuus istusime lauda. Seitsmeks oli kõigil, ka ema oli tulnud üleskorrusele, kõhud täis ja seltskond pudenes laiali. Mitu nädalat ettevalmistust ja tunni ajaga oli kõik läbi.
Istusin siis üksi köögis ja mõtlesin taas kui totter oli olnud otsus jõulude ajal siin olla.
Väga vanal ajal sõitsime jõuludeks või õigemini uueks aastaks maale ämma juurde. Või siis tegime peo tuttavatega koos, meil või mujal. Nii imelik kui see ka on, aga Eestis ei tundnud ma ennast kunagi üksildasena. Siin see eest vägagi tihti.

esmaspäev, 18. detsember 2006

Varsti kuu aega kodus juba ....

... ja oleks juba aeg ka taas hakata kirjutama märksa tavalistemast asjadest. Reisid ja kirjeldused on mõnusad asjad, aga kaua sa ikka mõõdunud paradiisis viibid, tuleb ikka ka tagasi tulla. Kuigi peab mainima, et selle kirjutuse ajal omamoodi elasin uuesti läbi need muljed ja tundmused ja nagu ikka tuli selline tunne, et ei kasutanud oma aega seal täiesti 100 % ära, oleks pidanud ikka teha seda ja teist, käia ära seal või teisal. Kolada paigapeal rohkem, käia ujumas rohkem.

Kodus oli taas sel korral raskem elada sisse tõelisusse. Paar nädalat viis ära kuni harjusin öösel magama. Seda ma vist mainisin, et nüüd olen siis alustanud uue töölepinguga 4 kuu pikkuse töö. Meil seal muuseumis on olnud osaline remont, seal kus oli lava on nüüd ehitaud lava uueks ja selle põrand on kaldu nagu Tove Jansoni jutustuseski, lisaka on toodud sinna 5 paati, sellised 1,5 m kuni 1 m ja stüroksist on rannakivid ja isegi suur puu vees ujumas, kuigi vett ei ole on vee heijastus põrandal, selline väreleva vee taoline. Kuna sain siin suvel sugeda piltide netti panemise pärast, siis sel korral peate looma kujutluse kirjutise alusel.

Margus on siiamaale käinud kodus peaaegu igal nädalavahetusel ja sel nädalavahetusel teda ootaski kodus meeldiv jõulukink, mille saamiseks ta ka ise osales. Ehk sülearvuti. Natuke kallis see küll oli, aga kui Marguse vanem vend pani oma tugeva õla alla, saime kenasti hakkama. Nii nüüd siirdun lihapiruka liinile ja tulge aga kõik kel aega ja tahtmist meile külla pirukale. :)

kolmapäev, 13. detsember 2006

Kuuba reisikirjeldus 21.11.2006, 08:40 Loppu



Ja se sataa vieläkin ja tuulee ja minä kun aikaisemmin suunnittelin että miten asiat hoitaisi niin, että aamulla saisi vielä pari tuntia auringossa olla. Tänään oli niin surkea, että edes mereen uimaan en mennyt. Kai se on nyt parasta mennä kotiin kun ne ilmatkin niin surkeaksi käänsi. Tietty voi jo illalla olla ihka helle päivä, mutta ei me sitä enää olla täällä nauttimassa.

(ei se muuttunut kauniiksi vaan satoi koko viikon, luin sitä niiden kirjeestä jotka olit siellä 20 – 27.11, noh sen valossa oli tosi parasta tulla kotiin, vaikka täällääkin sataa ja ennen ollut talvi on johonkin hävinnyt.)

Kuuba reisikirjeldus 20.11.2006, 22:09

Niin nyt on jo asiatkin pakattu. Tuntuu kun olisi vaateetkin lihonnut, vaikka vino pino kirjoja jää tänne, niin silti on laukussa tilaa vähään ja itseasiassa täyttyikin pakata osa vaatteista sellaiseen vaatekassiin ja ruumaan menee niin 3 laukkua, tullessaan oli se kamerakin laukussa. Ilmeisesti johtuu kaikki myös kosteudesta. Kosteat vaatteet vievät enemmän tilaa ja painaa niin hirveästi. Se oli tosi surkea, että tänään oli niin sateinen päivä. Ei mulla edellisillä lomilla ole juurikaan ollut koko päivän sateita. Nyt sitten oli. Ei täältä tosin ole mitään tuotavaa. Mitä nyt rommia tuli vähään haalittua. Virallinen litra oli venynyt vähään päälle kolmea :).

Kuuba reisikirjeldus 20.11.2006, 17:04

Ja se sadaa vieläkin.

Sadepäivä veti hotellin elämän kuralle. Syömään pääsi vasta 3. yrittämällä. Ja minä joka olin jättänyt ostokset viime tippaan, juoksentelin hullun lailla sateessa, onneksi oli sateensuoja mukana. No niin nyt on viinakset ostettu. Mutta käsityötorilta en saanut itselleen mitään ja kaupassakin täytyi käydä 2 kertaa. No kun ovet oli alussa kiinni arvasin jo että kai myöhästyin, tarkistin silloin kellon ja ei sen olisi pitänyt olla avattu. Menin siis hotellissa olevalle kauppiaalle surkuttelemaan, että mitä se nyt on kun ovet on suljettu, vaikka pitäisikin olla auki. Ja arvatkaa mitä – neiti meni ja avasi ovet minua varten. Siitä opetus: Aina kannattaa avata suuta.

Nyt kun on 2 pv lotissut vettä alas, aikaistettiin lähtöä tunnilla. Aamu-uinnit saan tehtyä ja jos hyviin käy niin löydän jotain käsityötoriltakin.

Kuuba reisikirjeldus 20.11.2006, 12:51

Sataa vieläkin, ja ensimmäistä kertaa ravintola oli täynää, täytyy mennä myöhemmin

kolmapäev, 6. detsember 2006

Kuuba reisikirjeldus 20.11.2006, 10:20

Jos jotain näyttää toivottomalta, se sitä myös on. Aamulla oli taivas harmaa ja nyt äsken tuli kunnon kuuro. Nähdään minne tämä kehittyy. Altaalla opetellaan sukeltamista. Sen jalon taidon haluaisin vielä joskus opetella ja tietysti Tiidun kanssa käydä tandemhypyllä.
No kirjoittelen nyt vähään tarkemmin eilisen retken kertomusta. Kun ennen oli vähään kiireitä ei ehtinyt tarkemmin kirjoittaa. Kahvilasta suuntasin askeleet Bacardi taidemuseoon , siellä oli tauluja ja joitkin miekkoja, pistooleja ja pari esinettä intiaanien ajalta. Muuten museon vahdit luki myös siellä kirjoja. Että niin. Sen jälkeen menin karnevaali museoon. Erehdyin ostamaan henkilökohtaisen esittelykierroksen ja sainkin sitten yksityiskohtaisen selityksen Kuuban karnevaaleista läpi historian. Kaveri oli innoissaan ja minulta meni arvokasta vapa-aikaa kaupungilla ¾ osaa. Kuvattava paljon ei ollut. Sieltä siten nopsasti keskuspuistoon. Mutta en ehtinyt kun hörppäämään drinkin, käymään nyt jo erittäin tasokkaassa WC:ssä, ja olikin aika suuntautua bussille. Lounaspaikka oli vastapäätä edelliselle paikalla, eli yli salmen.

Sieltä siten näimme Morron linnoituksen toiselta puolelta. Kuten aina oli sielläkin soittamassa trio. Ruoka ei ollut hyvä, eikä vatsakaan ollut vielä tyhjä. Pian oli taas aika ahtautua bussiin ja suuntana nyt oli El Cobren katedraali. Siellä oli sellainen pieni pyhimyspatsas – Cobren neitsyt, jonka paavi, tuo edellinen 1998 täällä käydessään siunasi. Kaikista uskovaisista kolmannes on katolilaisia, kolmannes protestantteja ja loput jotain Afrikasta kotoisin olevaa uskontoa, vähän voodoon tapainen, sen nimen olen unohtanut. Tuo viimeinen on muuten leviämässä enemmän.

No katedraalin jälkeen tultiin siis suuntamaan bussi takaisiin matkalle. Ah ja, siellä oli nähtävyytenä kuparikaivokset jotka jo 59 v siten on suljettu. Siitä palautui mieleen oppaan juttu siitä että Santiago de Cubassa oli joskus ollut ihan toimiva raitiovaunu verkosto, mutta jo silloin kun amerikkalaiset seillä olivat se oli hylätty, koska autotehtaat saivat myytyä halvalla busseja ja bensaa ja vaikka Kuuballe se ei tullut mitenkään hyödyksi se raitiovaunusysteemi purettiin ja siirryttiin busseihin. 91 v taas kun neuvostoliitto hajosi niin nykyään bussit on korvattu hevosilla. Ja polkupyörillä.

Paluu matkaa elvytti pysäkki sokeriruoko peltojen välissä, minkä minä siis myöskin käytin hyväkseen ja otin mukaan sokeriruoko palasen.

Hotellilla ilta oli sitten erittäin hilpeä, kun ei päässyt ulos, niin kaikki kokoontui aulabaariin, jossa sitten olikin tunnelmaa. Kyllä se niin on että suuressa ulkobaarissa ei koskaan saada sellaista menoa aikaiseksi.

Kuuba reisikirjeldus 20.11.2006, 09:24


No niin eilen en ehtinyt kertomuksessa mitenkään pitkälle. Vallankumousaukion jälkeen mentiin keskusaukiolle, jossa opas kertoi taas historia ja selitti niiden rakennusten ikää ja historialisiä taustoja. Oli siellä omalaatuinen katedraali. Vanhin Kuubassa ja viimeisen restauroinnin yhteydessä rakennettiin ensimmäinen kerros kauppojen käyttöön. Sen jälkeen annettiin tunti 20 min vapaa aikaa. Noh minä etsin taas ensimmäiseksi jonkun kahvilan. Sieltä kuulema piti saada kaupungin parasta espressoa. WC oli alle mitään arvostusta, mutta joten kuteen siisti, ei silti paperia. Kahvi oli taas ylivoimaisesti paras. Melkein kuin Italiassa. Istuin kahden mustan pöydässä ja tehtiin kuvaakin. Sieltä jatkoin

matkaa museoihin. Kävin kahdessa museossa: taidemuseossa ja karnevaali museossa. Viimeisessä vahingossa ostin itselleni henkilökohtaisen opastuksen ja niin mun vapaa aika sinne sujahti. Lopuksi oli vartti aikaa jouda jossain jotain käydä veskissä ja juosta bussille. Koko 2 päivän shoppailu jäi ihan pois. Kun missään ei ollut siihen aikaa.

Minun juoksusta ei ollut mitään hyötyä, yhtä paria odotettiin puoli tuntia ja ne ei ilmestynytkään, tulivat meille siten seuraavaan kohteeseen taksilla. Mutta me mentiin lounaspaikkaan ja taas musiikki sun muut. Kaikista kohteista siinä oli huonompi ruoka. Seuraava kohde olikin siten El Cobren katedraali. Siellä lähistöllä oli nyt jo suljettu kuparikaivokset. Katedraalin jälkeen alkoikin paluumatka. Mieleenpainuvinta oli joiden ihmisten pyynnöstä pysäkki keskellä sokeriruokopeltoa, kun ei siellä ole paikkoja jossa tehdä WC taukoja. Otin sieltä siis mukaan matkamuiston – palaan sokeriruokoa.

Jossain 3 – 4 paikkeilla alkoi sataa. Ja oikein tosi trooppinen myrsky se olikin. Salamoi ja vettä tuli kaatamalla. Meidän hotellissa oltiin joskus 19:30 ja sade sen kun jatkui. Sen takia meri on tänään hiekkaa täynnä ja ainakin aamu-uinti ei ollut mikään mieltä ylentävä kokemus, kuteen aurinkoisina päivinä. Lisäksi taivas on harmaa, tosi ei sellainen toivottamaan harmaa. Tätä aamua häiritsi vielä se, että tuoremehu puristin oli siirretty pois ja oli valmispaketti mehu saavi. Missä siten oli ällöttävän imelää troopista mehua. Pahaa. Jotenkin aamiainenkin oli sellainen tavallista huonompi. Ei salaattia eikä hedelmiä.

esmaspäev, 4. detsember 2006

Kuuba reisikirjeldus 19.11.2006, 22:41

Kaksi viimeistä päivää olin Santiago de Cuba:ssa. Perjantai iltana tuli pakattua ja ehdin ennen lauantai lähtöä käydä aamu-uunillakin. Bussissa varasin heti ensimmäisen penkin että olisi hyvää kuvata. Tietysti lähtö hotellilta taas myöhästyi ja kun siten opas busseineen ilmestyi niin oli sillä heti huonoja uutisia, eli troppikana show oli peruttu, kun paikat meni remonttiin. Yhdeltä toiselta hotellilta jäi yksi pariskunta sen takia retkelle menemättä. Alussa käytiin matkan varrella Castron lapsuudenkodissa. Ennen kaupungin varsinaista kierrosta mentiin El Morron linnoitukseen. Siellä oli myös lounas. Kierreltiin kaupungilla ja ehdittiin päivänvalossa vielä Ifigenian hautausmaalla käydä ja sen jälkeen majoitumme Melia Santiago hotelliin. Mun huoneen numero oli 1125. Kun tarkemmin ei selitetty kortin käyttöä, vaan että lukija on oven vieressä, niin kun mulla oli viimeisen päälle kiire toilettiin, niin heitin tavarat lattialle ja kortin johonkin ja WC:hen. Hetken päästä valot sammui ja niin siten istuin pytyllä ja mietin miten tässä nyt niin kävi. Ulkona oli täysi pimeys ja Kuubassa ollaan sähköä säästäviä ja katuvalot on himmeitä, eikä pääse paksujen verhojen läpi. No menin sitten ryömimään ja kyllä se avainkorttikin löytyi ja se olisi pitänyt panna sille varattuun paikkaan.

Kun nyt ei ollut sitä show'ta, oli hirveästi ylimääräistä aikaa. Sen sisutin siten television katseluun. Se hotelli oli paljon tasokampi kuin mikä meillä oli lomakohteessa. Muuten kylppärissä oli vaaka ja illalla se näytti hirveät 90 kg. Onneksi aamuksi oli turvotus laskenut ja paino sen mukaan. (Mutta kyllä voin nyt tunnustaa, että matkalla lihoin liki 4 kg ja hetkellä se on 88, keikkuu sen ympärillä). No antaa olla, kyllä kotona täytyy alkaa taas säännöllinen elämä.

Hotellilla piti kuulema olla joku show. Menin siten katsomaan. Jotain siellä oli mutta suuremman osan ajasta vei muotinäytös. Ei mitään kiinnostavaa, mun pöytään pantiin 4 henkinen espanjakielinen perhe. Hassua oli kun tänä aamuna kun oltiin Vallankumousaukiolla tapasin yhden niistä pariskunnista, jos tarkempi olla ne tunnisti minut ja tuli moikkaamaan. No nyt olen niin uupunut että en enää jaksa kirjoittaa, huomenna sitten.

reede, 1. detsember 2006

Kuuba reisikirjeldus 17.11.2006, 17:28

Tänään oli taas sitten sellainen rantapäivä. Mikä tietty alkoi 6:30 lenkillä ja uimisella. Ja vasta sen jälkeen lähdin syömään. On sitä rusketustakin vähään saatu. Kirjoja luettu tänne saakka 8 kpl. Suomalaisporukka pitää yhtä, paljon enemmän kuin muissa lomakohteissa olen huomannut. Kiertelin kameran kanssa iltapäivällä ja löysin hyvän turistikaupan. Jos meidän alakerran kaupasta ei löydä tarpeellisia juttuja menen sinne. Tietty otan huomiselle retkelle mukaan raha, jos vaikka löytää jotain.

On sitten jäänyt vain yksi rantapäivä. (Nyt voin sanoa, että tuo oli viimeinen, kun maanantaina koko päivän satoi ihan kaatamalla)















Kuuba reisikirjeldus 16.11.2006, 16:28

Eilinen ja tänäinen olit pelkää auringonottoa. Vaikka eilen sitä aurinkoa heti aamusta ei näkynytkin niin suurin piirtein 10 alkoi paistaa ja erittäin mainio päivä olikin. Ennen illallista menin nettiin , johon olin varannut ajan jo aamulla. Illallisen jälkeen kävin yhdellä drinkillä, mutta konserttiin en viitsinyt mennä. Kahtena päivänä olen nähnyt mereen yllä laskuvarjo hyppääjiä. Eilenkin ne kävi tarjoamassa tandemhyppyjä. Kai teen ensimmäisen hyppyni Tiidun kanssa. En edes kysynyt paljonko se olisi maksanut. (Myöhemmin selvisi että 150 euroa). Aamupäivästä kävin tiuhaan tahtiin uimassa.

Tämä matka onkin siitä erikoinen, että olen viipynyt tosi paljon auringossa. Tavallisesti etsin aina varjoa.

Itseasiassa on vielä jäänyt 2 päivää rantaelämää. Lähtö on tiistaina 11:00 ja huoneen luovutus 10:45. Täytyy järjestää asiat niin, että laitta kaikki valmiiksi illalla ja silloin voi olla vielä pari tuntia rannassakin. Mutta onhan sinne vielä aikaa. Jos kysytään, haluaisinko olla täällä vielä viikon, niin miksi ettei, mutta ei niin kiihkeästi kuin Samuilla. Sieltä en olisi missään nimessä halunnut lähteä. Täällä on ihka kivaa, mutta yksin on sittenkin pikkuisen yksinäistä, vaikka hyvää hermolepoa tämä onkin ollut. Ja ikkunasta avautuu muuten ihanaa näkymä. Huomenna täytyy käydä kaikki paikat kameran kanssa läpi. Hyvää sitten kerskailla toisille.

Kuuba reisikirjeldus 15.11.2006, 09:02


Tänään aurinkoa ei näy, ainakin toistaiseksi. Nukuin pikkusen kauemmin, niin että ehdin käydä aamiaisella just ja just ennen jalkahierontaa. Kun niskahieronta oli tosi hyvää, niin tää oli tosi surkea. Tai Malesiassa ja Thaimaassa on käyty ammattilaisten luona ja niitä on vaikea lyödä. Nyt sitten mietin, laittaisinko aurinkorasvaa tai ei. Tilanne täällä tosi vaihtuu aika nopeasti.

Eilen illallisen ja drinkkien jälkeen menin kuuntelemaan konserttia. Tällä kertaa heidän show'n osalta tehtiin kisaa 4 miestä vastaan 4 naista. Hauska oli mutta ei mitään kuvattava. Ajattelin eilen illalla mennä tutkimaan netti nurkkaa. Selvisi että pitää varata sinne aika päivällä. Kai pitää mennä sitä varamaan. Lisään tänne kuvaan huoneestani, joka päivä siivouksen yhteydessä tehtiin vuoteelle kylpypyyhe taidetta.

Kuuba reisikirjeldus 14.11.2006, 16:54


Eilen olikin varsinainen ruokailu päivä. Kun illalliselle oli pitkä aika odotella, niin mentiin kuudelta seisovaan pöytään. En nyt mitään liikoja lautaselle laittanut mutta nälkä lähti ja menimme musiikkia kuuntelemaan ja tietysti yhdet koktailit. Illallinen oli siten mukavassa salissa, mutta ei se nyt mitään ihmeellistä ollut. Puitteet kyllä mutta ruoka oli sama, ainoastaan lautaselta tarjoiltu. Vaasan rouva meni sen jälkeen vielä konserttia kuuntelemaan, minä vetäydyin yöpuulle.

Tänä aamulla 9:00 oli mulla varaus niska hierontaan. Tosi hyvä työtä teki. Varasin huomiseksi jalka hierontaan. Ei mitään kynsihoitoa vaan nimeen oman hieronnan. Tänäinen päivä vierii siten leppoisasti rannalla.