Sadepäivä veti hotellin elämän kuralle. 
Syömään pääsi vasta 3. yrittämällä. 
Ja minä joka olin jättänyt ostokset viime tippaan, juoksentelin hullun lailla sateessa, 
onneksi oli sateensuoja mukana. No niin nyt on viinakset ostettu. Mutta käsityötorilta en saanut itselleen mitään ja kaupassakin täytyi käydä 2 kertaa. No kun ovet oli alussa kiinni arvasin jo että kai myöhästyin, tarkistin silloin kellon ja ei sen olisi pitänyt olla avattu. Menin siis hotellissa olevalle kauppiaalle surkuttelemaan, että mitä se nyt on kun ovet on suljettu, vaikka pitäisikin olla auki. Ja arvatkaa mitä – neiti meni ja avasi ovet minua varten. Siitä opetus: Aina kannattaa avata suuta.
Nyt kun on 2 pv lotissut vettä alas, aikaistettiin lähtöä tunnilla. Aamu-uinnit saan tehtyä ja jos hyviin käy niin löydän jotain käsityötoriltakin.
Kommentaare ei ole:
Postita kommentaar